Kartat

Kertteen kartta vuosina 2015, 1840, 1764, 1650 ja 1634

KERTTEEN KARTTA 2015

kerte-2015
Ilmakuva Google maps

KERTTEEN KARTTA VUONNA 1840

kerte-1840
Kartta on Kansallisarkiston digitaaliarkistosta, Heikki Rantatupa Jyväskylän yliopisto. Kartasta voi nähdä, että Kuorikkaojan varrella on ollut laajat niityt tai kaskialueet. Sillanpään ohi kulkeva polku on ollut jo silloin käytössä. Polku on kulkenut Kuorikkaojan varteen. Kotajärven torppa on ollut siellä main. Olisiko mahdollisesti ollut myös tervahautoja silloin käytössä Kuorikkaojan rantatöyräissä? Kuvasta voi myös havaita, että Sillanpään niityt ovat jo silloin olleet olemassa Kertejoen varressa. Myös jonkinlainen tie on kulkenut nykyiselle Mäntästä Jämsään menevälle tielle, mitä ei ole kartassa vuonna 1734.

KERTTEEN KARTTA VUONNA 1764

kerte-vuonna-1764
Jyväskylän yliopisto. Historialliset kartat. Heikki Rantatupa

1700-luvun alussa ovat ensimmäiset kärry/kinttupolut ilmestyneet karttaan. Vesi on virrannut vain Kertejokea myöten.

KERTTEEN KARTTA VUONNA 1742

Jyväskylän yliopisto. Historialliset kartat. Heikki Rantatupa
Kertteen kylä, Kuorevesi. Asutuksen yleisluettelot 1695-1714
Kerte Kuorevesi. Asutuksen yleisluettelot 1695-1714. Arkistolaitos Suomen asutuksen yleisluettelot, digitaaliarakisto
Kertteen asutuksen yleisluettelo Kuorevesi 1655-1674
Asutuksen yleisluettelo Kuorevesi 1655-1674. Arkistolaitos Suomen asutuksen yleisluettelot, digitaaliarkisto

Kangasalan kirkot ja kappelit kartalla 1600-luvun lopussa

Ennen uskonpuhdistusta Kertteen kylä ja koko Kuorevesi on ollut katolisessa uskossa. Olemme kuuluneet Oriveden seurakuntaan, joka on ollut seurakuntana jo ennen uskonpuhdistusta, mutta on kuulunut kappelina Kangasalan pitäjään. Kuningas Kustaa Vaasan aikana 1523 – 1560 Orivesi erotettiin Kangasalasta, ja silloin Orivesi sai kappeleikseen Kuoreveden ja Längelmäen. Vuonna 1640 erotettiin Kuorevesi ja Längelmäki Orivedestä.

Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen kartat. Alue- ja rajakartat

Samaisesta kartasta suurennos Kertteen kylästä. Luulisin, että en enää vanhempia karttoja Kertteestä tule löytämään.

Veden virtaus Kertejärvestä on muuttanut reittiään Kertejokeen. Taipaleenlahdesta ei virtaa enää Kertejärven vedet. Ilmeisesti vuosien 1600 – 1650 välillä on tapahtunut merkittävä muutos veden korkeuden suhteen. Vuosien 1600 – 1610 lumiset talvet ovat tuoneet tulvavesiä Kertejärveen, ja tulvavedet ovat aiheuttaneet Kertejokiuomaan muutoksia.

KERTTEEN KARTTA VUONNA 1634

kerte-vuonna-1650

Kartta on Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Heikki Rantatupa Jyväskylän yliopisto.

Kartasta voimme päätellä, että Kertejärven vedet ovat virranneet eri reittiä kuin nykyisin ja Kertejärvi on ollut laajempi. Yhtään saarta ei ole merkitty silloiseen Ylöveteen, joten veden korkeus on ollut todella merkittävän iso. Tilat ovat silloisia ns. verotiloja Kuorevedeltä. Maat ovat merkitty kovin saviseksi. Tällä kylällä on tarvemetsää, laidunmaata, kaskimaata, kalavesiä ja humalatarha omaan tarpeeseen. Mylly oli perustettu Kertekoskeen.

Vielä 1400-luvulta 1500-luvun alkuun nämä maat olivat savolaisten nautintaoikeuksiin kuuluvia maita. Lappalaiset olivat jo osittain poistuneet näiltä alueilta. Myöhempiä historiallisia tietoja Lappalaisista ei ole Hämeen erämailta. Mutta vielä 1550 asui niitä jossakin Hämeen erämaan läheisyydessä, sillä Hämäläiset valittivat, että Savolaiset ja Pohjanmaan Lappalaiset tunkeutuivat heidän erämaihinsa ja kalastuksiinsa.

Silloisista rajankäynneistä huolimatta hämäläiset ottivat yhteen savolaisten kanssa. Vuonna 1487 mainitaan eräs erämaan kappale, jonka erikoisomistus perustui jo ylimuistoiseen, nautintoon. Tärkein erämaan nautintohaara oli kumminkin kalastus noissa erämaan lukemattomissa kalarikkaissa järvissä.

Kustaa Waasan toimesta tehtiin erämaiden omistusluetteloita useampia eritarkoituksia varten ja niihin oli merkitty erämaankappaleen nimi, sen hämäläinen omistaja ja mihin kihlakuntaan ja pitäjään se kuului. (Pohjois-Hämeen Erämaat,  Asutus ja Olot vuoteen 1620.)

Kiinteää asutusta on tuolloin ollut Keuruun Liettuniemi ja Valkeaniemi ja Jämsässä Valkealuomi ja Kalmajärvi.