Kertteen tapahtumia vuosilta 1880 – 1915

Kirjoittelen tässä muutamista väkivaltaisista tapahtumista. Kertekylä on ehkä ollut vuosien 1880 – 1915 välisenä aikana erityisen väkivaltaista seutua, näin opiskelijoiden tarinat kertovat. Usein väkivallan tekoihin on liittynyt alkoholi. Laajat metsätyöt toivat väliaikaisia asukkaita ja samoin uittotyöt. Työntekijöiden vapaa-ajanvietto painottui nurkkatansseihin sekä kortin pelaamiseen ja mukana oli myös alkoholia. Paljon on puhuttu myös salakapakoista, joita arveltiin koko Kuoreveden alueella olleen alta kymmen kappaletta.

Olen tutkinut käräjäoikeuden päätöksiä kyseiseltä ajanjaksolta. Luulisin, että ei väkivaltaa ollut sen enempää näillä kylillä, mitä Kuorevedellä oli keskimäärin tapahtunut. Tämä väkivaltaisuus taitaa olla urbaanilegendaa, joista nuoret opiskelijat ovat kirjoitelleet.

Merkittävin alkoholin ostopaikka oli Tampereella oleva spriitehdas, josta oli mahdollisuus saada myös määräalennusta ostoksiinsa.

Tampere 21.06.1884

Luulisin salakapakoiden olleen siellä missä oli metsätyö- ja uittomiehet.

Kansan Lehti 10.07.1906

Pontikan tekeminen ei ollut vierasta Kertteellä eikä Palsinalla.

Seurakunta yritti omalla tavallaan estää pontikan valmistuksen.

Hämäläinen 03.03.1870

Alkoholi oli myös ongelma seurakunnan työssä

Aamulehti 22.02.1898

Raittiusseura oli jo Kuorevedellä vuonna 1885, mutta sen toiminta tyrehtyi, mutta se käynnistyi uudelleen vuonna 1904. Raittiustoiminta oli hyvin uskonnollissävytteistä, joka taas aiheutti raavaissa tukki- ja uittojätkissä katkeruutta. Väkivallan kierteen katkaisemiseen vaikutti hyvin paljon kansakoulun käynnistyminen vuonna 1909 Palsinalla, joka sitten toimi myöhemmin omassa kiinteistössään.

Olivatko kertomukset Kertteestä kuitenkin kansan keskuudessa levinneitä tarinoita. Itse arvioisin kertomusten olleen liioiteltuja, mutta pohjavireenä on saattanut olla väkivaltaisuus. Perustoimeentulon hankkiminen kyseisenä aikana on ollut kovan työn takana. Oikeuttiko raataminen sitten väkivaltaan?

Vuonna 1895 käytiin sanomalehdissä kyseisestä asiasta kiivastakin keskustelua, joka koski koko Kuoreveden kyliä.

Aamulehti 14.12.1895

Mäntän Nuorisoseuran tapahtuma vuonna 1900 kertoo paljon silloisesta elämänmenosta

Tässä lehtijutussa ei ollut erityisesti nimetty Kuorevedeltä olleita nuoria., mutta on erittäin todennäköistä, että Kertteeltä ja Palsinalta on oltu mukana tapahtumassa.

Tampereen Uutiset 14.09.1900

Tilanne ei rauhoittunut, vaikka oluen myynti kiellettiin.

Tämä asia ei tuonut asiaan ratkaisua, koska lähin kestikievari oli Leppäjärvellä ja salakapakat olivat toiminnassa.

Aamulehti 06.01.1895

Paikkakunnalla syyllistyttiin jopa murhiin.

Suomalainen 12.10.1898

Edellisen artikkelin miesmurha oli varmaankin yksi seuraavan jutun murhista. Kovin väkivaltainen vaihe on ollut 1800-luvun lopussa.

Wiipuri 26.08.1900

Yliopiston opiskelijoiden Hämäläisosakaskunta on kerännyt 1950-luvulla erilaisia tarinoita Kertteeltä, mutta ne suuntautuivat pääasiassa tappelukertomuksiin. Kummallista kertomuksissa oli, että Kertteen väkivallasta kertoivat sujuvasti Hallinpenkin, Suinulan, Pihlaiston ja Kavalan kylien henkilöt. Luulisin, että jutut ovat suurentuneet kansan keskuudessa kulkiessaan. Osakaskunnan haastattelijat eivät tienneet, mitkä olivat heidän tietolähteiden taustat. Haastateltavat saattoivat olla melkoisia häiriköitä ja pontikan keittäjiä.

Erikoisesti olen ihmetellyt, että opiskelijat eivät haastatelleet kyseisistä asioita Hulda Eerolaa. Oliko syynä, että juuri Eerolan talo oli näiden kansan keskuudessa kulkeneiden juttujen kohteena. Hulda oli omaa sukua Vähä-Jussila, joten hänellä oli vahva tausta juuri Kertteen kylän elämän asiantuntijaksi. Eerolan talo liittyi vahvasti työväenliikkeeseen jo 1905 alkaen. Lehtijutuissa oli usein parjauksen makua, kun kerrottiin Eerolan talon tapahtumista, varsinkin kun ne liittyivät työväenliikkeeseen. Talon iso pirtti oli monelle kylän läpikulkijalle levähdyspaikka.

Muistan jopa itse ne hevosilla kulkijat, jotka saapuivat Jämsän Heräkulman kautta Palsinalle ja sieltä Kertteelle. Sillanpään talo on metsän reunassa, jolloin sinne oli myös helppo saapua metsiä myöten. Tuolloin olivat metsissä vielä polut, joiden välityksellä oli kuljettu kyläkunnista toiseen. Vielä 1960-luvun alussa meillä kävi öisin maito ja kananmuna varkaita. Silloinkin laajat metsätyöt Aution tien varressa toivat mukanaan rikollisuutta.

Pahimmillaan asiat ovat voineet olla tuolla tasolla.

Suomalainen 16.11.1892

Palsinalla osattiin myös räyhätä ja tapella

Suomalainen 27.10.1905

Seuraavassa jutussa puukottaja oli suuri asiantuntija opiskelijoiden haastatteluissa, joissa käsiteltiin väkivaltaa ja alkoholin valmistusta.

Vaikka jutussa kerrotaan Hermannin kuolleen, niin ei kuitenkaan käynyt, vaan suutari pystyi pelastamaan hänet ompelemalla avohaavan kiinni verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Hermannia hoidettiin myös Tampereella. On mahdollista, että Hermanni kaatui omaan puukkoonsa? Samaiset puukotukset jatkuivat vielä 1930-luvulla, mutta niistä en voi kirjoittaa enempää. Tarkoitukseni ei ole tuoda asianosaisten nimiä esille, mutta ne sattuvat olemaan uutisten kirjoituksissa mukana. Yli 100 vuotta vanhoissa asioissa se on luvallista.

Suomalainen 27.08.1913

Kerron seuraavassa jutussa toisessa kylässä tapahtuneesta väkivallasta. Kerron siksi, että väkivaltaisuus oli pohjavireenä monissa Kuoreveden kylissä.

Kotimaa 21.06.1907

Paikalliset valmistivat pontikkaa.

Moraali oli silloin hyvin häilyvä käsite alkoholin suhteen. Toiset saivat tuomioita alkoholin laittomasta valmistuksesta, mutta toiset saivat myydä sitä julkisesti, kuten Kolhin kauppakartanon omistaja Kustaa Lehtonen teki. Muistelisin Hulda Eerolan kertoneen, että pontikkapannuja sai käyttää vuodessa kaksi viikkoa vielä 1800-luvun lopulla. Muulloin ne oli vietävä kirkolle säilytykseen.

Wasabladet 22.7.1921

Ei kaikki viina ollut Kertteen tai Palsinan kylien tuottamaa, siksi mainitsen muutamia muitakin viinan myyjiä.

Tampereen Uutiset 24.03.1896
Tampereen Uutiset 19.07.1895

Väkijuomat olivat usein kauppatavarana. Kauppakartano sai myydä laillisesti, mutta yksityinen henkilö ei saanut sitä tehdä.

Tampereen Sanomat 11.10.1906

Väkijuomia voitiin myydä laillisesti, mutta oliko se moraalisesti oikeutetumpaa kuin pontikan keittäminen.

Kylväjä 15.08.1907