Kertteen tiet

KERTTEEN JA YMPÄRISTÖN TIET
Kertteen tiet läänin kartan vuoden 1893 mukaan. Kertteeltä Joensuun kylään ei ollut tietä tuolloin. Joensuun kylästä Kertejärven päähän on tuolloin tullut tie. Kertteen kylästä on kulkenut tie suoraan Kirstinharjulle, jossa se on yhtynyt Hallista tulevaan tiehen. Kertteeltä Palsinan kautta Hallinpenkkiin on kulkenut tie. Tiet ovat tuolloin olleet jonkin asteisia kärrypolkuja. Kuva Maanmittauslaitoksen Hämeen läänin kartta vuodelta 1893.
Kertteen kylästä Joensuun kylään johtavan tien suunnittelu on aloitettu vuonna 1909
Tiesuunnitelma Kertteen kylästä Joensuun kylään vuonna 1909. Tie on kulkenut Kertteen sillan jälkeen nykyisen Uotilantien kautta.  Kuva Kansallisarkisto Hämeenlinna, Maanmittauslaitos.

Tiekokous Tuomaalassa

Kertteen kylästä palsinan kylään johtavan tien suunnittelu on aloitettu vuonna 1909

Tie on kulkenut Kertteeltä Palsinan Perän talossa olevaan kansakouluun

Kertteen kylästä Palsinalle johtavan tien suunnitelma vuonna 1909. Kuva Kansallisarkisto Hämeenlinna, Maanmittauslaitos.

Tiekokous Tapiolassa Palsinalla

Hämeen Sanomat 14.9.1909

Kertesilta ja siitä lähtevät tiet 1890-luvulla

Kertesillalta Palsinalle lähtenyt tie on kulkenut erikohdasta kuin nykyisin. Ilmeisesti tie on kääntynyt Eerolan peltojen suuntaan. Sillanpäähän johtanut tie on kulkenut nykyisten peltojen poikki metsän reunaan. Tie on erkautunut omaksi tiekseen jo sillalta alkaen. Kartasta näemme, että joensuuntaisesti ei ole vielä silloin kulkenut tietä.

Kansallisarkisto, tie- ja vesirakennushallituksen arkisto


Maaherra vahvisti tien, joka kulkee Mänttä Jämsän tieltä Halli Jämsä tielle

Tämän tien tekemisestä oli tulla täydellinen katastrofi Kertteen ja Palsinan tiekunnalle. Tietä oli rakennettu vuosina 1928 – 1934, mutta tilitykset tiestä olivat epämääräisiä. Valtio oli päätöksessään antanut 150 000 markan rahoituksen tielle, mutta tiekunnan tilityksen mukaan rahaa olisi käytetty lähes 300 000 markkaa ja tie ei ollut vielä valmis. Tien valmistumisaika oli selvästi ylittynyt, ja rahaa oli valtion tuesta vielä käyttämättä 18 750 markkaa. Tien viimeistelytyöt ja sorastus oli edelleen tekemättä. Valtio oli jo vaatimassa tiehen käytettyjä varoja takaisin tiekunnalta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden Ministeriö antoi tiekunnalle lisäaikaa 30.11.1935 asti, jolloin tien on oltava valmis. Tie valmistui ja rahoitus annettiin kokonaisuudessaan tiekunnalle.