Kertteen Työväenyhdistys

Kuoreveden vanhin työväenyhdistys

Työväenyhdistys oli hyvin vaikuttava kansalaisjärjestö. Työväenyhdistys järjesti myös monia tapahtumia. Aktiivinen järjestötyö keskittyi Kertejoen eteläpuolelle, missä myös olivat aktiivisimmat yhdistyksessä mukana olevat torpat ja talot. Yhdistykseltä kuitenkin puuttui työväentalo, mutta sitä tehtävää palveli Eerolan talo ja Eerolan Sivelin torppa. Sivelin torppa sijaitsee Sillanpään naapurissa.

Yhdistyksellä oli seuraavat tapahtumapaikat;

  • kirjasto Eerolassa
  • tanssilava Eerolan talon läheisyydessä
  • urheilukenttä Eerolan talon maalla
  • näytelmäseura
  • yhdistyksen käsinkirjoitettu lehti
  • järjestettyjä valistustilaisuuksia

Paikkatietoikkuna.fi
Kansan Lehti 23.10.1915

Kuoreveden työväenyhdistykset ja torppariosastot

  • Kertteen työväenyhdistys
  • Joensuun työväenyhdistys
  • Suinulan työväenyhdistys
  • Pihlaiston työväenyhdistys
  • Kirkonkylän/Kuoreniemen työväenyhdistys
  • Liponsalmen työväenyhdistys/maanvuokrausosasto
  • Kolokulman työväenyhdistys/maanvuokrausosasto
  • Elimäen työväenyhdistys/maanvuokrausosasto

Työväen Arkistosta löytyvät seuraavat tiedot.

Kiitoksia arkiston tutkijalle, joka asian on selvittänyt.

Kertteen työväenyhdistys näyttää puoluetilastojen mukaan perustetun huhtikuussa 1908. Se liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen Suomen Työläisliiton kautta. Työläisliiton tietojen mukaan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ilmoitettiiin Anton Moisio ja sihteeriksi Viktor Lahtinen. Pöytäkirjaotteen mukaan jäseniä ilmoittautui 40 kappaletta. Puoluetoimistoon lähetetyn vuoden 1908 puoluetilastokaavakkeen mukaan yhdistys perustettiin 15.3.1908 ja se liittyi puolueeseen huhtikuussa 1908. Tilaston mukaan jäseniä oli 21 miestä ja 6 naista. Jäsenmaksu oli 1,80 markkaa vuodessa. Yhdistyksen kokouksia oli pidetty 10 kpl ja 1 kpl mielenosoituskulkueita. Iltamia oli pidetty 5 kpl. Yhdistykselle oli tilattu 1 kotimainen lehti. Omaisuuden arvo oli 58 markkaa.

Yhdistyksen nykyiseksi puheenjohtajaksi ilmoitettiin Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi ja sihteerinä toimi edelleen Viktor Lahtinen. Rahastonhoitajana toimi Adam Eerola.Vuonna 1909 jäseniä oli 22 miestä ja 11 naista. Omaisuuden arvo oli 140 markkaa.

Seuraavana vuonna 1910 jäsenten määrä oli vähentynyt 11 mieheen ja 3 naiseen. Omaisuutta oli 118 markan arvosta ja kirjastoon oli hankittu 6 nidettä. Jäsenistö näyttää vähentyneen, sillä vuoden 1912 tilastossa vuoden lopussa yhdistyksellä oli vain 6 jäsentä.

Vuonna 1915 jäsenmäärä oli pysynyt kuudessa ja kirjastossa oli 12 nidettä.

Seuraavilta vuosilta ei puoluetilastosta löydy tietoja Kertteen työväenyhdistyksestä. Tietojen ilmestyminen tilastoon vaati sitä, että yhdistys itse lähetti täytetyn tilaston puoluetoimistoon. Tällaisia tietoja löysin Kertteen työväenyhdistyksestä ja Otto Nurmisesta. Hänestä tuli siis yhdistyksen puheenjohtaja vuoden 1908 aikana tai sitten vuoden 1909 alussa.

Työväenyhdistyksen perustamisajankohta

Edellä oleva tieto ei kerro yhdistyksen todellista perustamisvuotta, koska yhdistys oli jo toiminut aiempina vuosina. Toiminnasta on esimerkki Joensuun työväenyhdistys piti kokouksen Eerolassa vuonna 1907. Eräässä lehtiartikkelissa todetaan yhdistyksen perustetun suurlakon aikana 1905. Vuonna 1905 Kuorevedellä koettiin kansallinen herääminen, niin järjestötyössä kuin poliittisena valveutumisena. Raittiusliike käynnistettiin uudelleen vuonna 1904.

Kuoreveden työväenyhdistysten alku luotiin Kertteen Eerolan talossa vuonna 1905. Kertteen työväenyhdistys oli Kuoreveden ensimmäinen työväenyhdistys. Kertteen työväenyhdistys oli perustamassa 3.6.1917 Kuoreveden sosiaalidemokraattista kunnallisjärjestöä Eerolan Sivelin torpassa. Kunnallisjärjestön osoite ole Kertteen kylä.

KANSAN LEHTI 03.02.1913

Tutkin Kansan arkiston ja Työväen Arkiston asiakirjat, mutta niistä ei löytynyt tietoa Kertteen työväenyhdistyksen perustamisesta. Kertteen työväenyhdistyksestä löytyy aikalaistietoa Työväen arkistosta. Edesmenneet henkilöt Pentti Koskinen ja Aune Lahtinen kertoivat minulle muutamia asioita yhdistyksen toiminnasta.

Aune kertoi, että yhdistyksen eli vuoden 1905 hallinnon ensimmäisenä kirjurina/sihteerinä toimineen naisen, joka tuli Kertteen Sillanpäästä. Tätä asiaa olen pitkään selvittänyt, ja nyt luulen tietäväni henkilön nimen. Ensimmäisenä sihteerinä on toiminut Riika Sillanpää. Kastenimi Fredrika Ransiska Pirttiniemi. Aune ei suostunut kertomaan minulle enempää yhdistyksen hallinnosta, mutta hän olisi tietänyt todella paljon yhdistyksen historiasta. Mistä Aune Lahtinen oli tietonsa saanut? Toinen sihteeri on ollut W. Lahtinen, joka oli Aunen sukulainen, jota myös Vihtoriksi kutsuttiin. Aunen isä piti torppaa Kuorikkaojan varrella. Paikka on Sillanpään tilan takana, ja sinne kuljettiin polkua pitkin. Luulisin ensimmäisen puheenjohtajan tulleen Moision torpasta, eli hän oli Anton Moisio. Ensimmäinen puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja olivat läheisiä naapureita Kertteellä.

Riika Sillanpää oli jalakapuoli, eli vasen jalka oli katkaistu polven yläpuolelta. Luulisin sihteerin tehtävät jääneen hänen liikkumisongelman johdosta.

Työväenyhdistyksen kokous 1906

Alkoholi oli ikävä aine kokouksissa, koska se johti erimielisyyksiin purkautuen väkivallan käyttöön.

Tampereen sanomat 20.11.1906

Työväenyhdistykseen kuuluneet torpat ja talot

Laitan ilmakuvan jossa selviää talojen paikat ja niiden nimet torppien mukaan. Näistä kaikista torpista ja taloista on ollut henkilöitä Kertteen Työväenyhdistyksessä.

Olen vuoden 1949 ilmakuvaan laittanut kyseisien torppien paikat. Paikkatietoikkuna.fi
Turun Lehti 24.4.1917

Moision torpan väki on ollut monen henkilön voimin vaikuttamassa työväenyhdistyksessä. Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi. Virallisissa asiakirjoissa näyttää nuo etunimet olleen aivan muuta kuin oikeat nimet. Anton Eerola on ollut Adam. Varmaan siitä syystä Moision torpan kantatilan omistajat eivät katsoneet suopeasti heidän toimintaansa. Moisiot tavallaan häädettiin Kertesillan varresta heidän torpasta. Kyseinen torppa jäi tyhjilleen ja rakennus siirrettiin Bruno ja Olga Lehtiselle.

Suinulan työväenyhdistys

Usein menee sekaisin Suinulan työväenyhdistyksen ja Kertteen työväenyhdistyksen perustaminen. Siksi tässä juttu Suinulan yhdistyksen perustamisesta.

Kuoreveden Suinulan työväenyhdistys
Kuoreveden Suinulan työväenyhdistys perustettiin 28.1.1908 Ylä-Pietilän torpassa, joka kuului Kertteen kylään. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Jeremias Ärlig (myöh. Ylhäinen), varapuheenjohtajaksi A.Takamaa, kirjuriksi J.O.Vuorinen, rahastonhoitajaksi Teodor Niininen ja muiksi jäseniksi Arvid Pietilä, Edvard Rajamäki, Aaro Kivimäki ja Vilho Siltanen. Vuonna 1911 käsiteltiin ensimmäisen kerran työväentalon rakentamista, mutta mm. taloudellisten vaikeuksien takia siitä luovuttiin. Museo24.fi.

Jälkiviisautta Suinulan yhdistyksen perustamisesta.

Tuo perustamispaikka Pietilä ei kuulunut hallinnollisesti Kertteen kylään vaan Eskolan kylän Rajalan Pietilän torppaan. Puheenjohtaja Jeremias Ylhäinen/Ärling oli Kotajärven itsellinen. Tämä Kotajärvi on nykyisen Niinimäentien varressa. Luullakseni talo oli ns. Ala-Pietilä, jonka torpparina olivat Arvid Pietilä 15.3.1874 vaimona Edla Pietilä os. Komuri 11.7.1861. Tämä paikka Ala-Pietilä mainitaan myös Suinulan työväenyhdistyksen 50-vuotisjuhlien kronikassa. Rippikirjan mukaan he olivat vielä siellä vuonna 1908 torppareina. Heillä oli kolme lasta Ida 1899, Väinö 1901 ja Hugo 1905. Ystäväni sukututkija Martti Pietilä ei myöskään tunnista, että Suinulan työväenyhdistystä olisi hänen synnyinkodissaan perustettu.

Kertteen Eerolan talo oli merkittävä paikka työväenyhdistykselle

Eerolan talo kuvattuna 1952. Eerolan talo ja sen pirtti oli valtavan iso. Eerolan talossa on valmistettu hyviä soutuveneitä, eli ilmeisesti juuri tuossa suuressa pirtissä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Eerolan-talo.jpg
Kuva Lea Vedenpää ja Matti Eerola

Eerola tila ilmakuvattuna vuonna 1949

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Eerola-ilmakuvassa-vuonna-1949.jpg
Maanmittauslaitos

Kertteen työväenyhdistyksen alku vuonna 1905

Kertteen kylän työntekijät olivat erittäin valistuneita, kun he perustivat vuonna 1905 Kuoreveden ensimmäisen työväenyhdistyksen. Vuonna 1905 lokakuun lopun ja marraskuun alun aikana Suomessa oli suurlakko ja tuon lakon aikoihin perustettiin Kertteen työväenyhdistys.

Alla olevassa lehtileikkeessä käsitellään raittiusyhdistyksen kokousta vuonna 1906. Kokouksen kerrotaan olleen Kuoreveden työväenyhdistyksen tiloissa eli Eerolassa. Kuorevedellä ei ollut tuolloin muita työväenyhdistyksiä kuin Kertteen työväenyhdistys.

Tampereen Sanomat 5.7.1906

Eerolan silloinen isäntä Anton Eerola luovutti tilansa rakennuksia työväenyhdistyksen käyttöön, koska Kertteen työväenyhdistyksellä ei ollut omia tiloja eli työväentaloa. Muut isännät eivät Eerolan toimintaa katsoneet hyvällä. Ilmeisesti ennen kansalaissotaa työväenyhdistys piti kokouksiaan Eerolan Sivelin torpassam jonja torpparina toimi Yrjö Takanen. Väitetään, ettei Kertteen kylässä ollut punakaartitoimintaa, tätä ajatusta en voi uskoa todeksi. Työväenyhdistyksellä on kuitenkin ollut järjestysvaliokunta.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kertteen-työväen-yhdisty-ry-kokoontui-Eerolassa.-2.6.1913-Kansan-Lehti-358x1024-358x1024.jpg
2.6.1913 Kansan Lehti

Eerolan isäntä Anton Eerola

Antonista saa helposti väärän kuvan hänen toimiessa työväenliikkeessä. Anton on osoittanut mieltään suurakon aikana Venäjän keisarikuntaa vastaan , niin kuin useat muutkin tilalliset tekivät vuonna 1905. En usko Antonin olleet minkäänlainen sosialisti, vaan hän protestoi yhteiskunnallisen muutoksen puolesta.

Suurlakko https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1905_suurlakko

Suomessa tapahtuma oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua. Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen ja sääty-yhteiskunnan muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Viimeksi mainitun suhteen toteutuivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansanedustuslaitoksen eli eduskunnan perustaminen Suomeen. Korkein poliittinen valta jäi kuitenkin Venäjän keisarin ja keskushallinnon haltuun.

Kertteen työväenyhdistyksen hallinto vuonna 1909

En ole löytänyt perustamisasiakirjaa vuodelta 1905. Nyt ymmärrän, miksi kokouksia on pidetty Eerolan talossa, koska Anton Eerola on ollut työväenyhdistyksessä rahastonhoitajana. Puheenjohtajana on tuolloin toiminut Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi ja sihteerinä W. Lahtinen. Järjestysvaliokuntaan on kuulunut Emil Moisio Kertteen Moision torpasta, samoin kuin veljensä Anton. Tämä Moision torppa on ollut Kertesillan Sillanpään puoleisessa peltoaukeassa, jota edelleen kutsutaan Moisioksi. Tilintarkastaja on räätälin poika Ylövedeltä, eli K Waatturi sekä toinen tilintarkastaja K Heikkilä oli Eväjärven Ylöveden Ylisen renki. J. Leppänen oli Kertteen Tuomaalan renki. A. Lahtinen oli Eväjärven Ylöveden Ylisen Lehtimäen mäkitupalainen. W. Lahtinen oli Joensuun Vähätalon Kylmälän torpasta. K. Nojonen on ilmeisesti ollut kirjoilla Jämsässä, mutta avioitunut Eerolan Sivelin talon tyttären kanssa. Nojonen on tuomittu kenttäoikeudessa kuolemaan.

Myöhemmin Kertteen työväenyhdistystä johtivat Yrjö Takanen, Wenne Salo (Werner Huikuri) ja Einar Koivu. Luulisin O. Nurmisen olleen oikealta nimeltään Emil Nurmi Elimäen Hattulasta. Einari Koivu oli muurari Elimäeltä sekä Werner Huikuri Ylöveden renki

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kertteen-ty-hallinto.-Sorretun-Voima-29.1.1909.jpg
Sorretun Voima. 25.1.1909

Kerteen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Otto Nurminen on ollut Kuoreveden edustaja SDP pohjoisen piirin kokouksessa 6.4.2012

Kansan Lehti 10.4.2012

Alla oleva kopio eräästä asiakirjasta 1.6.1912. Anton Eerola on ollut talon isäntä jo vuonna 1905. Tässä ovat nimikirjoitukset henkilöiltä, jotka ovat kuuluneet Kuoreveden työväenyhdistykseen, rahastonhoitaja Anton Eerola sekä järjestysvaliokunnan edustaja Emil Moisio. Hienosti ovat kiertokoulussa oppineet lukemaan ja kirjoittamaan.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Eerola-ja-Moisio-1024x379.jpg
Kuva Tarmo Kouhia

Työväenyhdistyksen hallinto vuonna 1911

Puheenjohtajana Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi ja varapuheenjohtaja Sem Ranta. Rahastonhoitaja Anton Eerola ja kirjuri Vihtori Lahtinen. Huvitoimikunta Sem Ranta, Verner Salo ja Emil Nurmi eli Moisio. Järjestysmiehiksi W Salo ja Ewert Ahola. Kunnallisjärjestön edustajiksi Otto Nurmi eli Moisio ja Vihtori Lahtinen.

KANSAN LEHTI 27.02.1911

Kuorevedelle suunniteltiin kunnallisjärjestöä kokouksessa 6.4.1913 Kertteen Eerolassa

Kirjoittaja on tehnyt virheen kylän nimessä

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kansan-Lehti-11.4.1913-252x1024.jpg
Kansan Lehti 11.4.1913

Yhdistyksen toiminnassa oli välillä hiljaiseloa

Kansan Lehti 22.10.1913

Antonin vaimo Hulda Eerolaa os. Vähä-Jussila on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus haastatellut Kuoreveden murteesta. Tässä yksi näyte Hulda Eerolan tarinoista Hapanleipä 1:07. Nauhoite on Museo24- sivulta murrenäytteitä.

Torppari Yrjö Takanen

Hän on ollut aktiivinen toimija jo vuonna 1908, kun on osallistunut torpparien keskustoimikunnan kokoukseen Tampereella.

Sosialisti 04.01.1908

Kokouksia Eerolan Sivelin torpassa

Tässä kokouksessa on ollut mukana useita kerteläisiä. Venne Salo eli Huikuri valittiin puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi. Kirjurina toimi Wihtori Lahtinen, joka oli Aune Lahtisen isä. Räätäli Werner Huikuri Ylöveden Ylisen torpasta- Tilintarkastajina toimivat Vahve Jussila eli yksi Iso-Jussilan veljeksistä ja toisena tarkastajana Anton Mäkinen. Kirjenvaihtajaksi nimettiin Hj. Siltasaari eli Jalmari Ahl Ylöveden Peltolan itsellinen, ja hänelle avustajaksi Wenne Salo Eerolan Sivelin itsellinen. Kuntakokouksiin nimettiin Yrjö Oskarinpoika Takanen, eli Sivelin torppari sekä Otto Nurminen ja isoisäni Kalle Sillanpää.

Mielenkiintoista tässä kokouksessa on, että he päättivät julkaista käsinkirjoitettua sanomalehteä.

Eerolan Sivelin torpparin Yrjö Takasen talossa pidettiin kokous

KANSAN LEHTI 27.04.1917

UUSI AURA 01.06.1922

Kuoreveden torpparien edustajat olivat kokoontuneet 30.12.1917 Eerolassa

Tämä kokous on varmaankin jäänyt viimeiseksi tapaamiseksi ennen kansalaissotaa, joka alkoi 27.1.1918.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Työttömyys-Kvedellä-i.-11.01.1918-Kansan-Lehti--292x1024.png
Kansan Lehti 19.1.1918

Kokouspaikasta todellinen tieto tässä lehtileikkeessä. Kokous on pidetty 30.12.1917 Eerolan talossa. Kokouksessa päätettiin ryhtyä maanvuokrausmaksun lakkoon. Paljon on keskusteltu, että torpparilaki ei olisi ollut peruste sisällissotaan, mutta tämän Kertteen työväenyhdistyksen kokouksen perusteella se näyttäisi sitä olevan. Tämän kokouksen jälkeen lähes välittömästi käynnistyi kansalaissota.

Yrjö Takanen oli torpparina Eerolassa ja ei ole ihme kun häntä kuulusteltiin sisällissodan aikana. Yrjö Takanen oli torpparina Eerolan Sivelin torpassa, joka on Sillanpään lähin naapuri ja taloa nimitetään edelleen Yrjöläksi Yrjö Takasen mukaan. Yrjö Takanen myi tilansa Eino Eerolalle vuonna 1938.

Yhdistyksen asiakirjat säästyivät sisällissodan vaiheista. Työväenyhdistyksen asiakirjat paloivat Unto Takasen talon mukana. Tämä talo sijaitsi Kotiahossa Kertejärven rannalla. Tässä olivat lähtökohdat tutkimukselle. Kaikki muut esille tulevat asiat ovat silloisten lehtien kirjoituksia Kertteen työväenyhdistyksestä sekä Työväen Arkiston kertomuksia tapahtumista tällä alueella. Erästä kerteläistä miestä Yrjö Takasta ja “Jämsän tyttöä” kuulusteltiin Kuokkalassa Kertteen työväenyhdistyksen asiakirjoista ja toimivasta hallinnosta. Tämän asian kertoo silloinen Suinulan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Emil Sillman ja yhdistyksen jäsen Aino Pirttimäki Työväen Arkiston tallenteissa. Jälkiviisaana voin todeta Jämsän tytön olleen Martta Autio.

Joensuun työväenyhdistys piti myös kokouksiaan Eerolassa

Kansan Lehti 2.3.1907

Torpparien asema lakkoilussa

Torpparien asema lakkojen suhteen oli todellisuudessa samanlainen väliasema kuin heidän asemansa oli monissa muissakin suhteissa. He olivat veropäiviään tehdessään sidotut pitkäaikaisiin sopimuksiin ja veropäivien tekijöinä heitä sitoivat myös vuoden 1909 maanvuokra-asetuksen määräykset työpäivän pituudesta. Muilla aloillahan ei työpäivän pituutta oltu vielä määrätty laissa. Toisaalta ainakin suurempien torppien haltijat olivat samalla myös maataloustuottajia ja työnantajia. Tämä kaksinaisuus todettiin mm. sosiaalidemokraattisen puolueen puoluekokouk-sessa kesäkuussa, jolloin Jukka Lankila arveli, että jos 8-tuntinen työpäivä toteutetaan maataloudessa, niin ainakin suuremmat torpparit ja pienviljelijät kääntävät selkänsä puolueelle. Tästä syystä myös puoluekokouksen päätös asiasta jäi varsin pyöreäsanaiseksi. Torppareista puhuttaessahan on aina muistettava, että varsin monilla torppareilla oli omat renkinsä ja piikansakin.

VILJO RASILA TORPPARIKYSYMYKSEN RATKAISUVAIHE SUOMEN TORPPARIKYSYMYS VUOSINA 1909-1918. Yhteiskuntahistoriallinen tutkimus

Työväenyhdistys yhteiskunnallisena vaikuttajana

Työväenyhdistys on ollut moninainen vaikuttaja kylän ja alueen kehittäjänä. Kertteen työväenyhdistys kielti juopottelun ja kortinpeluun iltamissa ja kokouksissaan jo vuonna 1915. Tämä kielto koski myös Kertteen tanssilavalla tapahtuvaa toimintaa. Yhdistyksellä oli oma kirjasto, jonne tuli suomenkieleinen päivälehti. Näytelmäseura, kirjasto, tanssilava ja urheilukenttä ovat tuoneet sosiaalista toimintaa kylälle.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kertteen-ty-kielto.-Kansan-Lehti-7.7.1915-jpg.jpg
Kansan Lehti 7.7.1915

Paljon on tietenkin puhuttu työväenyhdistysten halunneen vain riitoja ja eripuraa kansan keskuudessa, ja siitä syystä ajauduttiin kansalaissotaan. Seuraava lehtiartikkeli Kertteen työväenyhdistyksen toiminnasta antaa aivan muunlaisen kuvan asioista. Kertteen työväenyhdistys on ollut aloitteellinen muodostamaan Kuorevedellä työväenliikkeelle kunnallisjärjestöä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Puoluetoiminta.-25.5.1917-Kansan-Lehti.jpg
Kansan Lehti 25.5.1917

Sos.dem kunnallisjärjestöä suunniteltiin

Sorretun Voima 15.8.1917

Kuoreveden Sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö perustettiin 3.6.1917 Eerolan Sivelin torpassa

“Kuoreveden Sosiaalidemokraattinen puolue ry” on tällöin perustettu. Järjestön kotipaikka oli Kertekylä. Virkailijat Einari Koivu, Anton Hakala, Werner Salo/Huikuri, Wiktor Lahtinen, Hj. Siltasaari/Jalmari Ahl Tilintarkastajiksi Kaarlo Huikuri/Waatturi ja Hjalmari Alanko. Tästä kunnallisjärjetön kotipaikan osoitteesta selvisi, että puheenjohtajana on aiemmin toiminut Emil Nurmi, joka käytti nimeä Otto Nurminen Toivila, trp Rantajärvi.

KANSAN LEHTI 07.06.1917

Kuoreveden Sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestön kokous

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kansan-Lehti-29.8.1917-Kerteen-ty-Sos-Dem-Kunnalisj..jpg
Kansan Lehti 28.7.1917

Kertteen työväenyhdistys on maksanut SDP-puolueelle puolueveroa vuonna 1917

Veron suuruus on varmaankin perustunut jäsenmäärään, joten Kerteen ty:ssä on ollut enemmän jäseniä kuin Suinulan ty:ssä. Lisäsin tämän siksi, että todistan Kertteen työväenyhdistyksen kuuluuneen Sosiaalidemokraatiseen kunnallisjärjestöön.

Työmies 1.12.1917

Yhdistyksellä on ollut kirjasto

Yhdistyksellä on ollut kirjoja tai niteitä 12 kpl, joita sai lainata ja lukea. Sanomalehti oli myös luettavissa Eerolassa.

Kertteellä on toiminut työväenyhdistyksen näytelmäseura. Johtajaksi oli valittu Siltasaari

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kansan-Lehti-2.2.1918-Kertten-ty-näytelmär..jpg

Kerteen työväenyhdistyksen tanssilava

Täytyy suoraan tunnustaa, etten ole aiemmin kuullut Kertteen tanssilavasta. Tämä tieto tanssilavasta tuli minulle Vilho Latoselta ja Raimo Lehtinen määritteli paikan tanssilavalle. Tarmo Kouhialta sain kartan, josta päättelimme tanssilavan sijainnin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Kertteen-ty-tanssilava-1-1024x768.jpg
Kuva Eerolalle maanmittauslaitoksen tekemästä kartasta vuodelta 1918. Kuvan käyttöoikeuden myöntäjä Tarmo Kouhia

Tämä seuraava lehtijuttu on mielenkiintoinen, koska siinä mainitaan Kertteen tanssilava. Kertteen työväenyhdistys on kokoontunut Takasen torpassa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Turun-Lehti-24.4.1917.jpg
Turun lehti 24.4.1917

Yhdistyksellä on ollut myös urheilukenttä

Raimo Lehtinen kertoi vanhempiensa mukaan urheilukentän olleen heidän tien varressa.

Tapahtumia on ollut monenlaisia

Sorretun Voima 1.3.1909

Palsinalle yritettiin perustaa osuuskassa

Tämä yritys ei ollut puhtaasti työväenyhdistyksen asia, vaan maanviljelijät yrittivät sitä yhdessä perustaa.

Kansan Lehti 17.4.1913

Kuoreveden työväenyhdistykset suunnittelivat yhdessä työväentaloa Suinulan kylään.

Kansan Lehti 13.9.1917

Yhteenvetona kaikesta edellisestä Kertteen työväenyhdistyksen toiminnasta voidaan todeta, että toiminta on ollut kylän sijaintiin nähden edistyksellisen tavoitteellista. On todella vahinko, että tekevät voimat ovat ehtyneet ja toiminnat ovat loppuneet.

Kertteen työväenyhdistyksen järjestyskaarti

Työväen arkistosta löytyy käsityöläisen Aino Pirttimäen ja kirvesmies Emil Sillmanin lausunnot sisällissodasta. Molemmat kertovat Kertteellä olleen järjetyskaartin, mutta kaartilla ei ollut aseita. Kertteen työväenyhdistyksen jäseniä kuoli tai surmattiin sisällissodassa. Työväen yhdistykseen kuuluivat A. Jokinen, T. Mäkinen ja K. Korpela sekä K. Ruutiainen. A. Jokinen surmattiin, kun ei liittynyt suojeluskunnan joukkoihin. K Ruutiainen kuoli Juupajoella, ja T. Mäkinen ja K. Korpela kuolivat vankileireillä. K. Nojonen kuoli kenttäoikeuden asettamaan kuolemantuomioon. K. Nojonen oli naimisissa Eerolan Sivelin talon tyttären kanssa. Järjestyskaartiin kuuluin lähes 30 henkilöä.

Järjetyskaartin käsikirja

Sisällissota oli erittäin valitettava tapahtuma, mutta juuri ennen sisällissotaa Palsinan tytöt hakivat seuraa lehti-ilmoituksella.

Usko normaaliin elämään oli näillä naisilla kuitenkin hyvin vahva.

Työmies 18.9.1917