Kertejoen käyttäminen uittoväylänä vaati suunnitelua, ja kaikein keskeisimpänä asiana oli kuka tämän kaiken maksaa. Maksajaksi esiteltiin kahta tahoa, joko valtiota tai puutavarayhtiötä. Tässä kirjelmiä suunnitelmista. Viimeisin uittovuosi oli 1946.
Kansallisarkisto, Vesir4akennushallituksen vesistöosaston arkisto, lauttaukseen liittyvää kirjeistöä Kansallisarkisto, Vesir4akennushallituksen vesistöosaston arkisto, lauttaukseen liittyvää kirjeistöä Kansallisarkisto, Vesir4akennushallituksen vesistöosaston arkisto, lauttaukseen liittyvää kirjeistöä Kansallisarkisto, Vesir4akennushallituksen vesistöosaston arkisto, lauttaukseen liittyvää kirjeistöä
Kuvernöörin välipäätöksen oikeuttama uittojen suunnittelukokous vuonna 1916
Mäntän puuhiomo oli aloittanut toimintansa vuonna 1869, joten otaksun uittoa tapahtuneen jo aiemminkin. Tässäkin asiakirjassa uitto-oikeudet myönnetään G. A. Serlachiukselle.
Pöytäkirja Kertteenjoen uittojen sunnittelusta vuonna 1916. Kansallisarkisto Hämeenlinna, Hämeen tie – ja vesirakennuslaitoksen arkistoPöytäkirja Kertteenjoen uittojen sunnittelusta vuonna 1916. Kansallisarkisto Hämeenlinna, Hämeen tie – ja vesirakennuslaitoksen arkistoPöytäkirja Kertteenjoen uittojen sunnittelusta vuonna 1916. Kansallisarkisto Hämeenlinna, Hämeen tie – ja vesirakennuslaitoksen arkistoPöytäkirja Kertteenjoen uittojen sunnittelusta vuonna 1916. Kansallisarkisto Hämeenlinna, Hämeen tie – ja vesirakennuslaitoksen arkisto
This website is using Google Analytics. Please click here if you want to opt-out. Click here to opt-out.
