Marraskuun 1. päivä 1905 luettiin Tampereen raatihuoneen parvekkeelta Julistuskirja Suomen kansalle, eli niin sanottu punainen julistus. Se oli sekä työväen että porvariston hyväksymä, joten julistuksen punaisuus viittaakin painetun paperin väriin.
Punaisen julistuksen lukeminen oli osa paria päivää aiemmin alkanutta suurlakkoa. Suurlakossa vaadittiin demokratiaa, sortotoimien lopettamista ja työväen olojen parantamista. Suurlakko oli merkittävä joukkovoiman osoitus: Tampereella punaista julistusta oli kuuntelemassa noin 40 000 ihmistä.
Suurlakko oli osa Venäjän sisäisisten levottomuuksien jatkumoa. Vuoden 1905 lakkojen ja mielenosoitusten myötä Venäjän tsaari luopui absoluuttisesta yksinvaltiudesta. Venäjälle säädettiin perustuslaki ja perustettiin parlamentti, eli duuma. Suomen suuriruhtinaskunnassa puolestaan ensimmäinen sortokausi päättyi, ja pian saatiin myös kansanedustuslaitos, sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Työväenmuseo Werstas
Voidaan todeta, että tuolloin tapahtui monella tavalla kansallista heräämistä Kuorevedellä. Vuonna 1905 oli suurlakko senaattia ja suurruhtinasta vastaan. Kuoreveden ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin, ja samoin alkoivat varhaisimmat puolueet ja muut järjestöt käynnistää toimintaansa. Pidettiin kansalaiskokouksia, joissa vaadittiin esimerkiksi, silloisen poliisin virkapuvun käyttökieltoa ja lukuisia muitakin asioita. Lehtiartikkeleissa todetaan jo puoluepoliittista toimintaa. Kansalaiskokoukset keräsivät yhteen kaikkia kansankerroksia. Kokoukset vastustivat venäläistymistä ja siitä johtuvaa sortovaltaa. Vuonna 1905 perustettiin suojelukaarteja useilla paikkakunnilla, kuten myös Mäntässä kansalliskaarteja. Näissä kansalliskaarteissa oli mukana, niin oppineita kuin työläisiä.
Tämä sama asia toistui vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi.
Kunnan poliittiset päättäjät ottivat yhteen lehtien palstoilla.
Täytynee muistuttaa, että yleistä äänioikeutta ei ollut tavallisella rahvaalla. Vain veronmaksajilla oli äänioikeudet kunnalliseen päätöksen tekoon. Paljon puhuittiin mantaalipapoista, joilla oli mantaalien mukainen äänioikeus. Myös porvarinainen sai äänestää, jos hän maksoi veroja. Vuonna 1906 annettiin eduskuntavaalien äänestysoikeus kaikille täysi-ikäisille henkilöille, mutta ei kunnallisvaaleihin.
Alla oleva lehtijutun kansalaiskokous on ollut Hovilan kaupan edustalla.
Tämä tapahtuma johtaa alkunsa vuoden 1905 suurlakkoon.
Kansalaiskokous Suinulan Vainio-Siukolan talossa
Kuorevedellä oli useita kansalaiskokouksia vuonna 1905. Vaatimuksena oli kieltolaki alkoholin myymiselle, haureudenpesien poistamiset ( oliko kyseessä poliittiset vai sosiaaliset kysymykset?), virkakielenä Suomi, tarpeettomien virkamiesten palkkamiskielto ja poliisin venäläinen virkapuku
Kirjelmä poliisille venäläisen puvun käytöstä
Valittiin uusi poliisi virallisen poliisin tilalle.
Raittiusseurakin suhtautui kielteisesti poliisin toimiin.
Miksi raittiusseura suhtautui poliisiin näin? Poliisi vaati raittuisseuran iltamailmoituksessa mainittavat, että tilaisuudessa ei tarjoilla alkoholia. Tämä aiheutti suunnatonta eripuraa raittiusseurassa.
Lakkoviikon tapahtumia.
Voidaan tietenkin todeta, että kansalaiset vaativat lailliselta yhteiskuntajärjestelmältä lähes mahdotonta muutosta. Vastaus laillisen järjestelmän taholta oli yhtä epäonnistunut kuin vaatimuskin. Jälkiviisaana voidaan todeta, että ei opittu tästä asiasta mitään, kun tultiin vuoden 1917- 1918 tapahtumiin. Sama tilanne toistui myös silloin ja johti todella ikäviin toimiin.
Poliisin poika Kalle Alanen joutui väkivallan kohteeksi
