Hankkeen yhteiskunnallisia lähtökohtia
Tämän tieasian suurin rakenteellinen asia olisi ollut lossi yli Liponsalmen. Tälläkin hankkeella on ollut historiasta kumpuavat tarkoitusperät.
Kuoreveden kirkon peruskorjaus 1900-luvun alussa johti moniin kokouksiin seurakunnassa. Pääsääntöisesti seurakuntalaiset halusivat kirkon paikan siirtyvän vanhalta paikaltaan järven toiselle puolelle Eskolan mäelle. Seurakunta äänesti 2270 äänellä kirkon siirrettäväksi Eskolan mäelle. Nykyisen sijainnin puolesta äänesti 1462 henkilöä. Eroa oli siis 808 ääntä siirron puolesta. https://www.j-sillanpaa.net/kirkon-paikasta-aanestettiin-vuonna-1906/. Olisiko tämä ollut sitten parempi vaihtoehto kirkolle, mene ja tiedä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan kirkko peruskorjattiin ja jatkettiin vanhalla kirkon paikalla. Tämä oli varmasti suurin peruste lossin rakentamiseksi Liponsalmeen.
Kuoreveden kunnan alueellinen kehitys painottui vuosina 1900 – 1920 pohjoisen Kuoreveden kehittämiseen. Tälle alueelle kehittyi voimakas kansalaisyhteiskunta, jonka muodostui alueen kylien toimesta. Alueella perustettiin kaksi ensimmäistä puoluetta.
Kehitysajatuksia ja toimivia yrityksiä oli siis runsaasti Kuorevesi-järven itäpuolella.
Kuorevesi oli Längelmäen kanssa samassa tienhoitopiirissä, mikä aiheutti monenlaisia ongelmia Kuoreveden teiden hoitamiselle ja rakentamiselle.
Lossihanke vuosina 1900 – 1920
Tieasiaa on ensimmäisen kerran käsitelty kunnan hallinnossa vuonna 1908, mutta se on silloin todettu kannattamattomaksi hankkeeksi. Tiehankkeen valmistelu oli tehty heikosti. Asia jäi kuitenkin elämään ja sitä jatkettiin kuitenkin myöhemmin. Nämä vuodet 1900 – 1920 Kuorevesi kuului Längelmäen kanssa samaan tienhoitopiiriin.
Aamulehti 24.9.1914 on tuolloin kirjoittanut asiasta ensimmäisen kerran. Mahtoiko kunnan hallinto olleen tuolloin hiukan hidas, koska ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin tiehallinossa vasta vuonna 1950. Tällä tiellä olisi ollut merkittävä vaikutus Kuoreveden itä – länsiliikenteeseen. Kirkkosalmen yli olisi liikennöity lossilla.
Lossihanke vuosina 1920 – 1940
Vuonna 1933 Kuoreveden kirkonkokouksessa päätettiin, että jos lossi rakennetaan Liponsalmeen, niin kirkon maita luovutetaan 200 mk edestä tulee tiestöä varten, Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut oikeutta lahjoittaa maata, vaikka heille olisi siitä syntynyt suurin hyöty.
Vuonna 1938 kunnankirjuri Leo Ylinen kertoi kunnan talouden olevan varsin hyvä. Vwlkaa ei tuolloin ollut kuin 1133000 markkaa ja kunnan netto-omaisuus oli 2357000 markkaa. Tuolloin nähtiin tien rakentaminen mahdolliseksi kirkolta Mänttä Vilppulan maantiehen Melaskosken kautta. Samoin myös lossin rakentaminen Liponsalmeen olisi mahdollista rakentaa. Kokonaisuutena Kuoreveden tieolot nähtiin surkeina.
Piiri-insinööri L. Soidinsuo näki Kuoreveden tieolot varsin epäkäytännöllisenä ja puutteellisina. Samana vuonna valtio hyväksyi maanteiksi Lylyn – Jokelan ja Jokelan – Jokisillan sekä Rengonperän – Särkikankaan. Samalla kyseiset tiet siirtyivät valtion ylläpidettäväksi. Teiden rakentamiseen valtio saattoi antaa, jopa 60 % avustusta ja vuotuiseen kunnossapitoon 45 % tukea. Tiehanketta suunnittelemaan kirkolta Mänttä Vilppulaan kunta nimesi seuraavat henkilöt A. Laaksin sekä Fr. Tuomolan.
Lossihanke vuosina 1940 – 1950
Kuoreveden kunnan päätöksiä ja talousarviot vuosilta 1949 ja 1950
Kaatuiko hanke jo alkumetreillä valtion talouteen ja työttömyystöinä sitä ei saatu käynnistettyä. Tiehankkeen vetäjänä toimi kunnan puolelta piirityönjohtaja Artturi Saarinen sekä Jussi Hännikäinen, A. Laaksi, Väinö Marttila ja Ania Järvinen.
Kunnanarkisto 22.6.1949
Kunnan talousarvio vuodelle 1949
Kunnan talous vuodelta 1948, kunnanarkisto
Kuoreveden kunnanhallituksen päätös vuodelta 1950. Valtion tuki ten rakentamiseen olisi ollut 70 % ja lossiin 80 %. Pidän kummallisena sitä tosiasiaa, että kunta valitsi kalleimman talousarvion lossihankkeista eli 6800000 mk, mutta Hämeen tie ja vesirakennuspiiri suositteli toteuttamiskelpoisena halvinta vaihtoehtoa, eli lähes pelkkää lossia ja tietä 840 metriä, jonka talousarvio oli 2950000 mk. Ns. Vessarin tie painoi suunnittelussa siis niin paljon, että se haluttiin lossihankkeeseen mukaan.
Kunnanarkisto 28.9.1950
Kunnan talousarvio vuodelle 1950
Kunnan talous vuodelta 1950, kunnanarkisto
Lossi- ja tiehankkeiden talousarviot
Kunta kirjelmöi vastoinkäymisistä huolimatta
Kuoreveden kunnan kirje piiri-insinöörille
Kartta tielinjauksesta
Tiesuunnitelmia oli neljä erilaista
Kustannuksiltaan ne vaihtelivat 2930000 mk:sta – 7600000 mk. Kustannukset olivat tien pituuden mukaan muuttuvia. Suunnitelmista tehtiin vielä tarkentavia kustannusarvoita. Näitä suunnitelmia tehtiin vasta vuonna 1950. Täytyy tietenkin muistaa, että välissä olivat kansalaissota ja toinen maailmansota. Tällä tiellä olisi ollut merkittävä vaikutus Kuoreveden itä – länsiliikenteeseen. Kirkkosalmen yli olisi liikennöity lossilla.
Kustannusarvio I
Tämä suunnitelma oli ensimmäinen vuonna 21.5. 1949 suunniteltu
Kustannusarvio II
Kustannusarvio III
Kustannusarvio IV
